Helsinki-Seura ja Helsingin historiayhdistys

Helsinki-Seura perustettiin 8.4.1934, Helsingin pääkaupungiksi korottamisen vuosipäivänä. Pääosin samojen henkilöiden aloitteesta perustettiin viikkoa myöhemmin, 16.4. Helsingin Historiayhdistys. Helsinki-Seura tarkoitettiin suurelle yleisölle avoimeksi ja toimintaohjelmaltaan laaja-alaiseksi ja herättämään harrastusta Helsinkiin kotipaikkana ja maan pääkaupunkina sekä kaupungin menneisyteen ja tulevaisuuteen. Historiayhdistys erikoistui edistämään Helsingin historiaa käsittelevää tutkimustyötä.

Historiayhdistys käynnisti kaksi julkaisusarjaa, »Entisaikain Helsinki» ja »Helsingfors i forna tider». Helsinki-Seuran hankkeena oli puolestaan Helsinki-lukukirja, sarja kouluille tarkoitettuja kotiseutuoppikirjoja: vuoteen 1941 imestyivät Eero Salolan »Helsingin kuva-aapinen», Mika Waltarin »Helsinki kautta vuosisatojen», Mika Waltarin ja Arthur Blombergin »Kotikaupunkimme Helsinki» sekä ruotsinkielinen oppikirja »Boken om Helsingfors». Seuran aikaansaannosta oli Helsingin 400-vuotisjuhliin laadittu historiateos (Eino E. Suolahti, Helsingin neljä vuosisataa, julkaistiin myös ruotsiksi). Yhdistykset virittivät lisäksi esitelmätilaisuuksien ja monimuotoisten yleisötapahtumien avulla helsinkiläisten kiinnostusta kotikaupunkiinsa.

Vuonna 1946 Helsingin Historiayhdistys ja Helsinki-Seura yhdistyivät, ja julkaisusarjat siirtyivät Helsinki-Seuralle. Näin sai muotonsa nykyinen Helsinki-Seura.

Poimintoja vuosikymmenten varrelta

1930-luvulla mm. kiinnitettiin Hallitus- ja Unioninkadun kulmaukseen C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin muistomerkki, Senaatintorille Ulrika Eleonoran kirkon muistokivi ja Vanhan kirkon hautausmaan porttiin ruttoon menehtyneiden hautausmaan muistokilvet. Seura teki aloitteen huvipuiston perustamisesta Alppilaan sekä teetti ensimmäisen Helsinkiä esittellevän lyhytelokuvan, »Helsinki – Pohjolan valkea kaupunki».

1940-luvulla seura toimi monin tavoin rintamalla taistelevien helsinkiläisten hyväksi. Sotien jälkeen se ryhtyi toimiin pommituksessa raunioituneen Kaartin kasarmin pelastamiseksi ja kunnostamiseksi.

1950-luvulla seura toimi vanhojen rakennusten purkamisen ja kaupunkikuvan vahingoittamisen estämiseksi. Seuran aloitteesta Helsingissä käynnistyi kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten luettelointi. Seuran esityksestä ryhdyttiin viettämään Helsinki-päivää kaupungin perustamisen vuosipäivänä 12.6.

1960-luvulla seura toi Helsinkiin ajatuksen kävelykaduista ja torjui keskustaan suunniteltujen moottoriteiden rakennushankkeita. Seura vaikutti toimenpiteillään siihen, että pahoin rappeutuneen Suomenlinnan kunnostustyöt käynnistyivät ja linnoituksen kehitys kääntyi kohti uutta kukoistusta.

1970-luvulla seura oli pelastamassa vanhoja rakennuksia purkamiselta (mm. Ruoholahden villat) ja puolusti kantakaupungin kaupunkiympäristöä joutumasta liikenteen turmelemaksi. Seura ajoi kaupunginhallinnon tiedonvälityksen muuttamista avoimeksi sekä osallistui keskusteluun kantakaupungin tulevaisuudesta julkaisemalla kirjan ”Kantakaupunkimme — ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä”. Seuran aloitteesta käynnistyi uusien kotiseutuoppikirjojen laadinta Helsingin peruskouluille.

1980-luvulle tultaessa seura puolusti julkisivutoimikunnan asemaa Helsingin rakentamisessa ja korosti arkkitehtuurin tason kohentamisen tärkeyttä. Seura osallistui keskusteluun Helsingin kehittämisen linjasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Mm. Töölönlahden ja Kampin alueiden arkkitehtikilpailu ja suunnittelu olivat seuran keskeisiä toiminnankohteita.

1980-luvulle tultaessa seura puolusti julkisivutoimikunnan asemaa Helsingin rakentamisessa ja korosti arkkitehtuurin tason kohentamisen tärkeyttä. Seura osallistui keskusteluun Helsingin kehittämisen linjasta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä kaupunkisuunnittelussa. Mm. Töölönlahden-Kampin alueen arkkitehtikilpailun valmistelu oli seuran keskeisiä toiminnankohteita.

1990-luvulla seura pelasti purkamiselta Kokos Oy:n tehdasrakennuksen, joka tänään on Teatterikorkeakoulun käytössä, ja osallistui keskusteluun Kampin ja Töölönlahden alueiden suunnittelusta, Eduskunnan lisärakennuksen sijoittamisesta Pikkuparlamentin puistoon ja Taivallahden hotellihankkeesta.

Vuosituhannen vaihduttua seuran toiminnassa ovat keskeisesti olleet esillä Helsingin historiaa käsittelevät luentosarjat ja julkaisut sekä Helsingin kaupunkikulttuuriin, rakennussuojeluun ja kaupunkisuunnitteluun liittyvät kysymykset. Erityistä huolta seura on kantanut Helsingin rantojen ottamisesta rakentamiskäyttöön.

Helsinkiaiheisia kirjoja seura on julkaissut nelisenkymmentä. Tarkemmat tiedot seuran julkaisuista löydät tältä sivulta.

Helsinki-Seura on järjestänyt uudenvuoden vastaanoton Senaatintorilla vuosina 1938–2005.