Kaupunginvaltuustolle  31.3.2010

KATAJANOKAN HOTELLIHANKE

Kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuodaan Katajanokalle suunnitteilla oleva hotellihanke ja sille ajatellun tontin myyminen ulkomaalaiselle suurliikemiehelle. Helsinki-Seuran valtuuskunta kiinnittää valtuuston huomiota seuraavaan:

Helsinki-Seuran valtuuskunta uudistaa seuran aikaisemmin (13.6.2008) kaupunkisuunnitteluvirastolle antaman lausunnon Katajanokalle suunnitellusta hotellihankkeesta ja esittää kantanaan lisäksi seuraavaa:

Esitetyn hotellisuunnitelman vieminen eteenpäin ja sen suunnittelun edistäminen erillisenä, yhtä tonttia koskevana hankkeena kun samanaikaisesti kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan koko Kaupunginlahden ympäristön kokonaissuunnittelua koskevaa suunnittelukilpailua, on vastoin Maankäyttö-ja rakennuslain (MRL) kirjainta ja henkeä. Yksittäistä tonttia koskeva "postimerkkikaavoitus" ei noudata hyväksyttyjä maankäytön suunnittelun periaatteita. Asemakaavalle laissa asetetun tarkoituksenmukaisen suunnittelun vaatimuksen mukaan "Kaavan tulee yhdessä aikaisempien kaavojen kanssa muodostaa suunnitellulinen kokonaisuus ja täyttää sen tarpeet" (Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, Lauri Jääskeläinen, Olavi Syrjänen 2010 s. 365) MRL 1 ja  5 §. Hotellitonttia koskevan suppean ja alueen maankäyttöä selvästi muuttavan kaava-alueen vaikutuksia ympäröivään maankäyttöön ei ole selvitetty. Näin ollen asemakaavan muutos ei toteuta MRL 1 ja 5 §:ssä asetettuja sisällöllisiä tavoitteita.

Liian suppean alueen asemakaavan hyväksyminen on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa useissa tapauksissa kumottu mm. seuraavilla perusteilla:

-kaavoitettava alue oli vain yksi tai kaksi tonttia,

-rakennusoikeutta ei voitu ratkaista selvittämättä muutoksen vaikutuksia myös korttelin muiden tonttien rakentamiseen,

-alueen luonnetta oltiin muuttamassa ja liittymistä muuhun maankäyttön ei ollut selvitetty tai 

-kaavamuutos ei täyttänyt kaavan sisältövaatimuksia, kun otettiin huomioon kaava-alueen pieni koko ja ympäröivän alueen suunnittelun keskeneräisyys (KHO 9.2.1981, KHO 1985 ja KHO 7.7.1997)

Juuri tällaisen kaavan valmistelusta on nyt kysymys.

Suunnitelman mukaisen hotellin sijainti kaupunkikuvassa ja rantarakennusten rivistössä, sen kiiltävä lasinen julkisivumateriaali, korkeus ja aggressiivisesti merenrantaa kohti työntyvä rakennusmassa tekevät rakennuksesta paikkaan ja ympäristöön sopimattoman ja luotaantyöntävän. Hotellihanke särkisi Kaupunginlahden ympäristön julkisen rakennushierarkisen painotuksen (Presidentinlinna, Korkein hallinto-oikeus, kaupunginhallitus, Ruotsin lähetystö, kauempana Tuomikirkko ja Uspenskin katedraali). Hotellirakennuksen arkkitehtuuri on "kerralla nähtyä". Rakennuksen muoto aiheuttaisi tuuliset, vetoiset ja varjoisat jalankulkuympäristöt, jotka eivät edistäisi jalankulkijoiden viihtymistä. Hotellirakennus ei toiminnoiltaan ole myöskään "aluetta elävöittävä". Kuvitellulle "arkkitehtuuriturismille" ei ole todellisia perusteita.

Esitetyn suunnitelman mukainen hotelli ja sen tueksi räätälöity asemakaavanmuutos on räikeä esimerkki sellaisesta kaupunkisuunnittelusta, missä ei arvosteta rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti ainutlaatusta Helsingin keskustan kaupunkimaisemaa.

Tontin myyntiä on perusteltu kaupungin tämänhetkisellä taloudellisella tilanteella. Tämä ei kuitenkaan ole riittävä peruste tulevaisuuden kaupunkikuvan tärvelemiselle. Tontin myynti on vastoin päätöksentekijöiden hyväksymää kantaa, joka otettiin kun Helenankadun kulmatontti myytiin yksityiselle hotellin rakentajalle. Tällöin päättäjät ottivat kannan, ettei Helsingin tontteja myydä vaan vuokrataan. Helsinki-Seuran valtuuskunta edellyttää, että valtuusto pitää ryhdikkäästi tästä periaatteesta kiinni. Julkisuuteen annettu arvio hotellille ajatellun tontin myyntihinnasta ei ole Helsingin taloudessa merkityksellinen. Asukkaiden yhteinen tila ei saa olla myynnissä, vaan mahdolinen rakentaminen tulee toteuttaa siten, että maanomistus säilyy kaupungilla. Helsinki-Seuran valtuuskunta vastustaa jyrkästi tontin myyntiä.

Eteläsataman ympäristö on osa kansallismaisemaamme. Eteläsataman kehityksen keskeisenä strategiana tulee olla alueen historiallisen ilmeen kunnioittaminen. Kaupunkikuvallisesti ainutlaatuisen tärkeän alueen suunnittelun tulee tapahtua avoimesti ja päätöksenteon olla läpinäkyvää. Kokonaisuunnittelua vaikeuttava yksittäistä tonttia koskeva asemakaavanmuutos on hylättävä.

Helsinki-Seuran valtuuskunta vastustaa valtuuston päätettäväksi tuotua Katajanokan tontin myyntiä ja esitetyn suunnitelman mukaiselle hotellirakennukselle laaditun asemakaavanmuutoksen hyväksymistä.

Helsinki-Seura ry:n valtuuskunta

dosentti Anja Kervanto Nevanlinna (puheenjohtaja)                                 valtiotieteen kandidaatti Maunu Harmo (varapuheenjohtaja)

allekirjoittaneet jäsenet:                                                                        taiteilija Witold Forstén, arkkitehti Stephan Horn, diplomi-insinööri Liisa Larjamo, filosofian tohtori Yrjö Larmola, valtiotieteen kandidaatti Pertti Mustonen, filosofian maisteri Margareta Muthreich, hallintotieteen maisteri Matti Nukari, pääjohtaja Jussi Nuorteva, arkitehti Kaija Santaholma, arkkitehti Liisa Tarjanne, arkkitehti Ann-Marie Wangel ja ekonomi Carl Winkler.